30.7.2022 Kaurialan kentän kupeesta Hämeenlinnassa lähetettiin matkaan 190 maratoonaria ja puolimaratoonaria. Maratonille osallistujia oli 70.

Hieno reitti kulki Hämeenlinnan keskustassa, vei Vanajaveden rantaan ja sitten Paasikiventietä vesistön yli Verkatehtaan puolelle. Verkatehtaalta reitti kulki rantaa myötäillen Aulangon vehreyteen. Mäntykärki juostiin ympäri, ja reitti lähti tuomaan hiljalleen takaisin kohti Kaurialan kenttää. Viipurintieltä taas vesistön yli ja paluumatkalla pääsi sivuuttamaan hienon Hämeen linnan.

Reitillä oli vaihdellen asfalttitietä ja hiekkapolkua. Oli jännä huomata, että hiekalla tarpoessani toivoin pääseväni mahdollisimman pian takaisin asfaltille Hoka Cliftonit jalassani. Kengät tuntuivat liian pehmeiltä hiekkateille, vaikka olen Porin metsääkin niiden kanssa juossut monet kymmenet kilometrit.

Maratonin lähtöaika oli myöhään siihen nähden, että useimmat käymäni maratonit ovat alkaneet kello 10 tai 12. Hämeenlinnassa matkaan lähdettiin kello 14. Se ei kuitenkaan tuntunut vaikuttavan suuremmin menoon, ellei sitten loppuaikaan. Olin suunnitellut juoksevani koko maratonin läpi kuuden minuutin kilometrivauhtia eli loppuaikaennuste olisi neljä tuntia 12 minuuttia ja siihen päälle huolloissa kuluva aika. Ensimmäinen kierros menikin prikulleen noin. Haasteet alkoivat totutusti 30 kilometrin maisemissa. Vauhti oli hiipunut jo ennen sitä. Loppuaika ylitti 20 minuutilla kolmen viimeisen maratonini loppuajan, syitä voi vain arvailla.

Meninkö ensimmäisen kierroksen liian hitaasti ja sain siten paikkoja jumiin? Oliko harjoittelusta puuttunut jotain oleellista? Sää ei ollut erityisen kuuma (puolipilvistä, välillä suoraa auringonpaistetta, yksi sadekuuro) ja vaikka lämmintä olisikin ollut, Yyterin maratonilla ja varsinkin Berliinissä oli huomattavasti kuumempi. Maratonia edeltävä tankkaus, lepo ja harjoittelun keventäminen olivat onnistuneet hyvin. 70 juoksijan hajaannuttua 20 kilometrin reitille sai juosta toista kierrosta taas yksin. Senkään piikkiin ei vauhtia voi laittaa, sillä vielä ylhäisemmässä yksinäisyydessä sai juosta Yyterin maratonilla. Joskus se menee näin, eikä selkeää syytä ole löydettävissä.

Tapahtuma oli kuitenkin hieno ja järjestelyt toimivat hyvin. Harmittelen sitä, että tämänkaltaiset tapahtumat tuntuvat kuitenkin hiipuvan hiljalleen. Eräs osallistuja mainitsi, että Hämeenlinnan kaupunkimaratonilla on aikoinaan ollut enemmän osallistujia ja kansa on kannustanut kadulla sankoin joukoin. Nyt kannustusjoukkoja oli melko kevyesti, eniten ravintoloiden terasseilla.

Taustalla Hämeenlinnan kaupunkimaratonin maaliportti Kaurialan kentällä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s