Maaliskuun alussa juostiin kahdeksas APK-maratoonarien järjestämä hallimaraton Porin Karhuhallissa. Olin ilmoittautunut puolikkaalle matkalle.
Osallistuminen uhkasi jäädä väliin, sillä olin kolmatta viikkoa ennen tapahtumaa kipeänä, eikä tauti meinannut talttua. Treenikilometrejä jäi väliin viitisenkymmentä. Onneksi kokemusta on kertynyt sen verran, että tiesin noiden väliin jääneiden kilometrien vaikutuksen olevan suht mitätön hallimaratonin kohdalla (viimeisillä viikoilla ennen tapahtumaa voi lähinnä pilata suorituksensa).

Strategiana oli juosta rauhallinen ja tasainen juoksu ilman tulostavoitteita. Katsoin sen järkevimmäksi sairastelun päälle. Päivän kunnostani en tiennyt mitään. Ego tuli tietysti peliin ja tuijottelin ensimmäiset kierrokset tulostaululta sijoitustani, sekä mietin, miten sitä parantaa. Noin kymmenen kilometrin jälkeen ymmärsin onneksi keskittyä tulostaululla korkeintaan siihen, kuinka monta kierrosta oli vielä jäljellä.
Tankkausta ja perhetsemppiä
Tankkaus toimi hyvin. Söin aamulla mysliä kolmisen tuntia ennen starttia. Juoksulle otin mukaan pari geeliä (jotka nautin kilometreillä seitsemän ja 14) ja 400 metrin välein tarjolla olleesta huoltopöydästä join vettä sekä urheilujuomaa. Taktikoin geelien kanssa ensimmäistä kertaa niin, että en kulauttanut geelitötteröä kerralla kituisiin, vaan nautiskelin sellaisen parin kierroksen aikana muutaman vesimukillisen kera. Väänsi vatsassa vähemmän.
Loppupuolella huolestuin siitä, että en tuntunut oikein hikoilevan. Otsassa oli lähinnä kuivia suolakiteitä. Tankkasin vettä ja urheilujuomaa enemmän. Liekö kuitenkin hallin sisäilma ollut ainakin osasyy asiaan.
Arvaatko, millä asialla on juoksussa ehkä kaikkein voimakkain energiaa antava eli ergogeeninen vaikutus? Kofeiini mainitaan tyypillisesti. Kyllä se kuitenkin on oma perhe, joka tulee kannustamaan radan varteen. Kyllä keveni askel, kun poika tuli iloitsemaan paikalle ”tuolta isä tulee”, ja vaimo kannusti!
Loppuajaksi kirjautui 2:01:33, mihin olen aikaisemmin mainitut lähtökohdat sekä varovaisuusperiaatteen huomioiden erittäin tyytyväinen.
Juoksukello ilmoitti palautumisajaksi 111 tuntia ja EPOC-arvoksi (rasituskertymä) 433. En ole EPOCeja seurannut, enkä arvoon perehtynyt, mutta kuulostaa paljolta (erään toisen, 19-kilometrisen juoksun EPOC näytti olevan 121). 99 % juoksusta tuli tehtyä korkeimmalla sykealueella ja keskisyke oli 171 lyöntiä minuutissa – Ehkäpä tuossa näkyy parhaiten kipeänä olo.
Yksi vastaus artikkeliiin “Keikkaraportti: VIII APK-hallimaraton 7.3. (puolikkaana)”